Freetyö, merkittävä työkokemus

heini kilpamäki

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Olen tehnyt freelancetoimittajan töitä pian seitsemän vuotta. Nykyään, opintojen jo loputtua, teen täysipäiväisesti töitä vapaana toimittajana erityisesti aikakaus- ja asiakaslehdille.

Vapaana toimittajana työskentely on ollut minulle merkittävää. Se on lisännyt työkokemustani ja kartuttanut taitoja, joita ilman en olisi ammatillisesti tässä.

Freetyö saattaa näyttäytyä ansioluettelossa usein kohtana, joka on hankalasti avattavissa mahdolliselle työn- tai toimeksiantajalle. Kuinka kauan työntekijä on tehnyt freetöitä ja millaisella panostuksella? Pari kertaa vuodessa vai pari kertaa viikossa? Onko hän hyvä työssään?

Ainoastaan juttunäytteeni ja suosittelevat ostavat toimittajat voivat puhua ansioluettelossa puolestani.

Tämä postaus kertoo, mitä koen freetyön opettaneen minulle. Nostan esiin viisi ensimmäisenä mieleeni juolahtavaa asiaa. Uskon oppineeni tosin paljon muutakin.

1. Ajantaju. Säännöllinen freetyö on opettanut minulle merkittäviä asioita aikataulujen pitämisestä. Olen aina saanut työni tehtyä määräajassa, mutta säännölliset deadlinet ovat tehneet omasta ajatusmaailmastani entistä tarkemman. Hyvästä ajantajusta on ollut hyötyä muussakin elämässä. Graduni ei olisi koskaan tullut valmiiksi ilman viritettyä ajansäätöä.

Voisin sanoa, että freetyö on tehnyt minusta myös jämäkämmän ajankäyttäjän. Omana pomonani katson tarkkaan, kuinka paljon töitä tarvitsee tehdä viikossa. Tiedän myös, kuinka paljon aikaa tarvitsen kuhunkin toimeksiantoon.

2. Ideointi. Kirjoitusten myyminen on harjaannuttani minua ideoijana. Olen oppinut myös katsomaan lehtiä ja niiden konsepteja sillä silmällä: minkä tyylisiin juttuihin ja näkökulmiin lehti on mieltynyt. Entä millaisia juttuja se ostaisi. Ideoin tämän mukaan.

Ideointikyky on harjaannuttanut lisäksi ongelmanratkaisutaitoani niin toimittajantöissä kuin elämässä yleensä. Vaikka joutuisin tukalaan tilanteeseen, sanon itselleni ensimmäiseksi: ”Olen hyvä keksimään asioita, ja pian keksin itseni ulos tästäkin.”.

3. Markkinointi. Olen opetellut markkinoimaan itseäni ja kertomaan, kuka olen ja millä asialla liikun. Tämän vuoksi olen opetellut näkemään hyvät puoleni ja esittelemään niitä mahdolliselle toimeksiantajalle tai työnantajalle. Tämä on tärkeä taito missä tahansa yhteydessä. Vaikka niin, että ajatellessaan itsestään positivisesti kohentaa automaattisesti omaa ryhtiään.

4. Ilmaisutaito. Jos katson kahdeksan vuoden takaisia lehtijuttujani, minua nolostuttaa. Toisaalta se on hyvä merkki. Se kertoo, että olen mennyt kirjoittajana eteenpäin.

5. Yrittäminen ja byrokratia. Opiskeluaikoinani opiskelin pala palalta työttömyyskassan, YEL:lit ja muut yrittämiseen liittyvät asiat.

Ilman tätä vähittäistä opettelua olisin nyt vapaana toimittajana huomattavasti kädettömämpi.

Next Post

Previous Post

© 2017 Toimittajaosuuskunta Kursiivi

Theme by Anders Norén