FREELANCERINA OSUUSKUNNAN KAUTTA – NÄIN SE KÄYTÄNNÖSSÄ TOIMII

Osallistuin maaliskuussa Journalistiliiton järjestämään freeseminaariianuhaapala_n. Siellä sain selittää monta kertaa, miten työnteko osuuskunnan kautta onnistuu. Koska osuustoimintaa tunnetaan huonosti, päätin kerrata asiaa vielä täällä blogissakin.

Miten osuuskunta toimii?

Kuten minkä tahansa yrityksen perustaminen, myös  osuuskunnan paneminen pystyyn vaatii asioihin perehtymistä ja papereiden pyörittelyä. Hyvä puoli on sen edullisuus. Esimerkiksi tiettyä alkupääomaa ei tarvita.

Osuuskunnan tarkoituksena ei ole poikia rahaa sijoittajille vaan tukea jäsentensä taloudenpitoa ja elinkeinoa. Kursiivin kohdalla tämä tarkoittaa, että freelancerina toimiville jäsenille osuuskunta toimii keinona työllistää itsensä. Tekemänsä työt friikut laskuttavat osuuskunnan kautta.

Vaikka osuuskunta ei tavoittele voittoa, osuustoiminta on yrittäjyyden muoto ja liiketoimintaa. Vaikka firman menot olisivat pieniä, niitä kuitenkin on. Sen vuoksi osuuskunnan täytyy tehdä rahaa. Muuten se on pian entinen.

Osuustoiminnasta kiinnostuneen ei ole pakko perustaa omaa osuuskuntaa, vaan hän voi hakea jo olemassa olevan osuuskunnan jäsenyyttä. Kursiivin jäseneksi haluava media-alan ammattilainen voi ottaa yhteyttä nykyisiin jäseniin esimerkiksi sähköpostitse. Hallitus päättää uuden jäsenen hyväksymisestä.

Miten homma toimii yksittäisen toimittajan kohdalla?

Vastaus kysymykseen: helposti sen jälkeen, kun perustamisrumba on ohi ja yritys pyörii normaalisti.

Kun keksin hyvän juttuidean, tarjoan sitä lehdelle, johon haluan kirjoittaa. Jos lehti ostaa ideani, toteutan jutun sovitussa aikataulussa ja sovittuun hintaan.

Kun on aika rahastaa, teen laskun Kursiivin laskupohjan avulla ja lähetän sen toimeksiantajalle sekä omalle palkanlaskijallemme. Jos kaikki sujuu mutkattomasti, minun ei tarvitse huolehtia juuri muusta.

Palkkapäivänä Kursiivi maksaa minulle palkkaa edelliskuussa lähettämieni laskujen perusteella.

Kertyneistä palkkioista osuuskunta maksaa puolestani työeläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun sekä tuloveron, mikä kannattaa huomioida jo palkkiosta sovittaessa. Lisäksi palkkiosta menee pieni siivu osuuskunnalle hallituksen määrittämän osuuskuntaprosentin mukaisesti. Noilla tuloilla yritys maksaa muun muassa kirjanpitäjälle ja palkanlaskijalle heidän tekemästään työstä. Loput rahat kilahtavat omalle pankkitililleni. Aika näppärää siis!

”Osuustoiminta ei ole aina helppoa, mutta parhaimmillaan se on hauskaa ja opettavaista”, todetaan viime vuonna ilmestyneessä Uusi osuuskunta -kirjassa (*). Tämän voin allekirjoittaa täysin.

Keltanokkayrittäjien perustama Kursiivi on vajaassa neljässä vuodessa törmännyt moneen töyssyyn. Asioiden opettelu kantapään kautta on joskus saanut miettimään, kannattaako kaikkea tätä vaivaa ylipäänsä nähdä.

Nyt uskallan sanoa, että kyllä on kannattanut. Sekä hyvistä että huonoista kokemuksista nimittäin oppii ja kompuroinnin jälkeen yhteisyrittäjänä on helppo nousta takaisin jaloilleen. Osuuskuntalaisella on nimittäin monta kaveria auttamassa eteenpäin.

* Blogipostauksen tukena olen käyttänyt Hanna Moilasen, Jukka Peltokosken, Jaana Pirkkalaisen ja Tero Toivasen kirjoittamaa Uusi osuuskunta – tekijöiden liike -kirjaa. Osuustoiminnan saloja valottavan mainion opuksen on kustantanut Into. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille osuustoiminnasta kiinnostuneille!

Next Post

© 2017 Toimittajaosuuskunta Kursiivi

Theme by Anders Norén